OPPIMISTEHTÄVÄ 3 - CC JA TEKIJÄNOIKEUS: Suolisto, toiset aivomme
Jo pitkään on tiedostettu, että erilaiset tunteet, kuten stressi tai ahdistus voivat vaikuttaa suoliston toimintaan, mutta vasta viime vuosina terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus on havahtunut siihen, kuinka yhteys toimii myös toisin päin: Suoliston terveys vaikuttaa meihin jopa niin paljon ja kokonaisvaltaisesti, että suolistoa kutsutaan toisinaan jopa elimistön toisiksi aivoiksi.
 |
| Kuva: Pixabay |
Ruoansulatuselimistön tehtävänä on kuljettaa ruoka elimistön läpi ja noukkia siitä talteen elimistölle välttämättömät ravintoaineet ja vitamiinit. Suolistossa majailee miljoonia bakteereita, ja jokaisen ihmisen bakteerikanta eli mikrobisto on erilainen. Juuri mikrobisto on avainasemassa suoliston hyvinvointiin nähden, ja siihen vaikuttavat esimerkiksi elintavat, ruokavalio sekä antibioottikuurit.
Mikä sitten tekee suoliston hyvinvoinnista niin tärkeää ja oleellista kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta? Se, että suolistossa tapahtuu enemmän kuin äkkiseltään voisi ehkä arvatakkaan:
Suoliston bakteerikanta säätelee aineenvaihduntaa, auttaa pilkkomaan ruoan ainesosia ja osallistuu aivoille välttämättömien välittäjäaineiden valmistukseen - esimerkiksi mielialahormonina sekä välittäajaaineena tunnettu serotoniini syntyy pitkälti suolistossa. Mikrobit vaikuttavat myös keskushermostoon ja aivojen kehitykseen, ja säätelevät esimerkiksi elimistön stressitasoja. Aivot ja suolisto viestivät keskenään ja vaikuttavat toisiinsa: yleinen hyvinvointi vaikuttaa suolistoon ja vastaavasti taas suolistobakteerit saavat suolen erittämään esimerkiksi hormoneja, jotka vaikuttavat käyttäytymiseen ja mielialoihin.
Aikaisemmissa tutkimuksissa suolistobakteerien on havaittu vaikuttavan erilaisten sairausten, kuten esimerkiksi diabeteksen ja Alzheimerin taudin puhkeamiseen. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on selvinnyt myös suolistobakteerien yhteys esimerkiksi masennuksen ja ahdistuksen syntyyn. Myös muun muassa autismin ja suoliston hyvinvoinnin yhteyttä on viime vuosina tutkittu, selviää Ylen julkaisemasta artikkelista. Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson kertoo Ylelle antamassaan haastattelussa, että tutkimuksissa on selvinnyt esimerkiksi autististen lasten mikrobikannan olevan hyvin erilainen kuin ei-autististen lasten.
Titteli "toiset aivot" ei siis liene ollenkaan liioiteltu. Mutta miten suolistosta tärkeine mikrobikantoineen voisi pitää huolta?
Vastaus on melko yksinkertainen: Terveellisellä ja monipuolisella ruokavaliolla, riittävällä liikunnalla, runsaalla vedenjuonnilla, stressinhallinnalla ja säännöllisellä ruokailurytmillä, noin niin kuin tiivistettynä. Myös esimerkiksi kuitulisillä sekä maitohappobakteerivalmisteilla voi ennaltaehkäistä suolisto-ongelmia.
 |
| Kuva: Pixabay |
Kommentit
Lähetä kommentti